Tietävätkö ne itsekään?

Osallistavan sosiaaliturvan puolestapuhujia kuunnellessa tulee väkisin sellainen olo, että he eivät itsekään ole selvillä mitä ovat tekemässä. He sekoittavat käsitteitä ja puhuvat työllistämisestä silloin, kun tarkoittavat palkatta ja pelkkää sosiaalietuutta vastaan tehtävää työtä. Otan esimerkin päivän sanomalehti Karjalaisesta ja kommentoin väliin asiaa selkokielellä:

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan kuntien pitäisi ottaa enemmän vastuuta pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä.

– Kun kunnat kilpailuttavat julkisia hankintoja, niiden pitäisi valita palveluntuottaja, joka sitoutuu työllistämään vaikeasti työllistyviä.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että pitkäaikaistyöttömiä annettaisiin yrityksiin tekemään palkatonta työtä työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Parhaiten kilpailutuksessa menestyisi se yritys, joka suostuu ottamaan eniten ilmaista työvoimaa. Hyöty koituisi yritykselle ja kunnalle, mutta mitättömän palkan maksaisi yhteiskunta sellaisena sosiaalietuutena, jolla ihminen juuri ja juuri pysyy hengissä.

Hiilamo puhuu työllistämisestä kuntien mahdollisuutena, ei velvollisuutena.

– Tämä toisi kunnille säästöä, koska ne välttyisivät maksamasta osaansa työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Samalla toteutuisi sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Ihmiset, jotka eivät pääsisi muuten mihinkään töihin, työllistyisivät kunnassa, Hiilamo selventää.

Kunnat todellakin säästäisivät Kelan ns. sakkomaksuissa. Nykyisinhän kunta joutuu maksamaan Kelalle puolet yli 500 päivää työttömänä olleen työmarkkinatuesta ellei se ole järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa. Hallitus kaavailee sakkomaksun muuttamista siten, että kunta maksaisi koko työmarkkinatuen jo 300 päivän työttömyyden jälkeen.

Palkattoman työn järjestäminen vähentäisi kuntien kustannuksia tältä osin. Sen sijaan on täyttä hölynpölyä väittää, että myös toimeentulotukimenot pienenisivät. Jos työmarkkinatuella oleva jo tällä hetkellä saa toimeentulotukea, niin ei tuen tarve mihinkään katoa hänen siirtyessään tekemään työtä pelkkää työmarkkinatukea vastaan. Toimeentulotuen tarve vain kasvaa, koska sinne työpaikalle on jotenkin myös päästävä.

En ymmärrä mitä sosiaalisesti oikeudenmukaista on siinä, että minnekään muuanne työllistymätön pääsee tekemään palkatonta työtä kunnalle tai kunnan välittämänä jollekin yritykselle.

Näillä puhujilla tuntuu myös olevan sellainen käsitys, että kaikki loksahtaa jotenkin itsestään paikoilleen, kunhan vain työttömiä alkaa ilmestyä tekemään niitä töitä. Työpajat käynnistyvät jotenkin automaattisesti ja palkattomilla työntekijöillä on työkyky ja motivaatio kohdallaan tarttua välittömästi työhön kuin työhön. Työnjohtoa, opastusta, työsuojelua ja muita sellaisia pikkuseikkoja ei tarvitse ajatella ollenkaan.

Ei niitä ajatellakaan. Tärkeintä tuntuu olevan, että laiskat lurjukset saadaan pakotettua tekemään jotain vartioinnin alaisena. Siinä käy niin, että kohta metsissämme istuu työvelvollisia nuotiotulilla. Heidän pitäisi olla risusavotassa, mutta kukaan ei ennätä neuvoa heille työtehtäviä. Tai ei uskalla mennä sitä tekemään. Tarpeekseen saanut orjaporukka saataa uittaa piiskurinsa suolammessa.

 

 

Unohdettujen joukko

Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jolla turvataan ihmisarvoinen elämä tai ainakin pidetään ihminen hengissä. Tuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, mutta jatkuvasti kasvavalle joukolle siitä on muodostunut pysyvä ja ainoa toimeentulon keino. Tähän tosiasiaan on nyt havahduttu.

Samalla on unohdettu kaksi pahaa meneisyydessä tehtyä virhettä ja kun virheitä ei huomata tai myönnetä, niin ei niitä osata korjatakaan.

Tätä toimeentulotuella elävien joukkoa kasvatettiin kuuden vuoden ajan 2006 – 2012 ihan järjestelmällisesti. Tuona aikana Työttömyysturvalakiin oli kirjattu pykälä, jonka mukaan yksi ainoa kieltäytymiseksi katsottava teko aiheutti ikuisen karenssin. Ikuiseksi sitä voi sanoa hyvällä syyllä, koska takaisin työmarkkinatuelle pääsemiseksi kieltäytyneelle asetettiin viiden kuukauden työssäolovelvoite. Karenssin yhteydessä kuitenkin käytännössä lopetettiin kaiken työn tai koulutuksen tarjoaminen tällaiselle henkilölle. Hänestä tuli epäihminen, työvoiman ulkopuolelle luokiteltu. Hänelle jäi vain ilmoittautumisvelvollisuus TE-toimistoon.

Tämä oli ensimmäinen paha virhe ja toinen tehtiin silloin, kun asiaa yritettiin korjata.

Kesäkuussa 2012 lakia muutettiin ja karensseja lievennettiin. Lakimuutos tuli voimaan 1.7.1012. Työstä ilman pätevää syytä eronneelle asetetaan nykyisin 90 päivän karenssi ja työstä tai työllistämistä edistävästä palvelusta kieltäytyneelle karenssin kesto on 60 päivää.

Lain siirtymäsäännöksiä taisi harva kansanedustaja lukea ja vaikka olisi lukenutkin, niin tuskin olisi ymmärtänyt.

Siirtymäsäänösten mukaan ennen 1.7.2012 asetettu karenssi jatkuu sellaisenaan viiden kuukauden työssäolovelvoitteella. Näin siis siitä huolimatta, että oikeusjärjestelmäämme kuuluu olennaisena osana lievemmän lain periaate. Sen mukaan tuomitaan tekohetken lain mukaan paitsi silloin, kun uusi laki on lievempi.

Tiedän, että lievemmän lain periaate on rikosoikeudellinen termi. Se sopii kuitenkin tässä tapauksessa myös työvoimapolitiikkaan. Onhan TE-ministeriö itse verrannut työttömien moitittavaa menettelyä ihan suoraan rikoksiin, kuten voitte lukea täältä.

Nämä kymmenet tuhannet ihmiset sinnittelevät päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen pelkällä toimeentulotuella. Kukaan päättäjä ei muista tai myönnä heidän olemassaoloaan tai ei ainakaan puhu ääneen. Heidät on unohdettu täydellisesti.

Ensin ihmisiä potkittiin järjestelmällisesti kuusi vuotta pois työmarkkinatuelta ja sitten heitä estettiin pääsemästä sinne takaisin.

Armahdus on luvassa 1.1.2017, jolloin heidät otetaan takaisin työmarkkinatuen piiriin. Hyvällä syyllä voi sanoa, että aika pitkä kakku yhdestä ainoasta kieltäytymisestä. Rangaistus on konkreettisesti luokkaa vettä ja leipää.

Ja kuitenkin asia olisi helppo korjata. Yksi ainoa lause lain siirtymäsäännöksiin korjaisi tilanteen ja päästäisi nämäkin ihmiset työmarkkinatuen ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimien piiriin. Samalla hekin saisivat mahdollisuuden ansaita tukiin vaikuttamatonta lisätuloa.

Mistähän löytyisi sellainen poliittinen voima, jolla olisi tahtoa korjata asia?

Kohti pakkotyöyhteiskuntaa

Eduskuntaa myöten on pöyristytty työnvieroksuja Tatun tapauksesta ja suurin pöyristyjä on ollut kokoomuksen Ben Zyskowicz. Moni muukin kansanedustaja pitää sietämättömänä työttömien loisimista laiskoina sosiaalietuuksien varassa ja osa kansasta ulvoo samaa raivoa. Työttömät on pantava kuriin ja töihin, koska tekemätöntä työtä tässä maassa riittää. Riittääkö sitä?

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan elokuun lopussa TE-toimistoissa oli kaikkiaan 499 800 työnhakijaa. Määrä on 45 100 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Kun työnhakijoiden määrästä vähennetään palkkatyössä olevat, saadaan työttömien määräksi 421 100 henkilöä. Heistä palkkatuella on 27 200, palkattomassa työkokeilussa 18 100 ja koulutuksessa 29 300. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin elokuun aikana 35 900 eli 5 800 vähemmän kuin edellisen vuoden elokuussa.

Palkkatyötä siis ei ainakaan riitä, mutta ei sitä ole tarkoitus tarjotakaan. Työttömät on saatava töihin palkatta.

Sanokaa vaikka salaliittoteoreetikoksi, mutta siinä tapauksessa saatte sanoa sellaiseksi kaikkia omalla päällään ajattelevia. Koko Tatun aiheuttaman mediamylläkän kaikki palaset loksahtivat liian nätisti kohdalleen.

Ensin peruspalveluministeri Paula Risikko nosti esiin vastikkeellisen sosiaaliturvan. Asian annettin muhia pari kuukautta ja sitten rysäytettiin täysilaidallinen. Kansanedustaja Jaana Pelkonen keräsi nopeasti 110 nimeä lakialoitteeseensa, jonka mukaan toimeentulotuen hakijan on tavattava säännöllisin väliajoin sosiaalityöntekijä. Näin positiivisen kuuloista aloitetta on vaikea vastustaa, mutta Pelkonen ei millään tavalla ilmaise haluaan lisätä sosiaalitoimeen aloitteensa vaatimia resursseja.

Tähän asti tuntemattoman Haaga Helian toimittajaopiskelijoiden verkkojulkaisu Tuima fi:n juttu Tatusta levisi sosiaalisessa mediassa kuin tauti. Jakamisen aloittivat yli-innokkaat kokoomuspoliitikot ja jako onnistui yli odotusten. Verkkosivu kaatui parissa tunnissa jutun ilmestyttyä, mutta se ei hidastanut vauhtia. Esimerkiksi Ossi Mäntylahti kopioi jutun kokonaan omaan blogiinsa. Sanaa piti levittää ja levittäjillä oli missio. Tilaustyö piti jakaa mahdollisimman laajalle.

Täkyyn tarttuivat ensin iltapäivälehdet ja muu media seurasi perässä. Siitä seurasi tietenkin riivattu keskustelu sosiaalisessa mediassa ja ilmiö nimeltä Tatu oli syntynyt. Laiska, työtä vieroksuva työtön sosiaalipummi oli saanut kasvot ja kaikilla on nyt selvä paheksunnan kohde. Tatua emme enää koskaan näe, mutta Tatun kasvot ovat nyt jokaisen työttömän kasvot.

Näin edistetään tehokkaasti vastikkeellisen sosiaalituen eli palkattoman työn asiaa. Tässä piilee kuitenkin sellainen vaara, jota ryöpytyksen alullepanijat eivät ehkä huomanneet. Jos huomasivat, niin sen pahempi heille itselleen. Pandoran lipas taisi vahingossa aueta.

Iltapäivälehdet nimittäin haluavat jatkaa hyvää juttua ja nyt on löytynyt toinen huijari. Hän on 29-vuotias Mikko, joka on huijannut itselleen työkyvyttömyyseläkkeen omien sanojensa mukaan masennusta teeskennellen. Ketään ei kiinnosta tietää miten masennusta pystyy niin hyvin teeskentelemään, mutta se on sivuseikka. Taas on löytynyt uusi huijari, jonka tarina antaa oikeutuksen epäillä jokaista työkyvyttömyyseläkeläistä.

Mikä yhteiskunnan kannalta hyödyttömäksi katsottava ryhmä otetaan seuraavaksi tähtäimeen? Kenties vanhusväestö, joka nauttii eläkettä eikä osallistu riittävästi yhteiskunnan toimintaan? Vaiko kehitysvammaiset, joiden on myös osallistuttava omalla panoksellaan työelämään? Mitä tehdään sellaisille, joista ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle?

Kyllä te tiedätte mitä lukee sen portin päällä, jonka luo tämä tie johtaa.

(FB-kavereilleni Juha Keltille ja Seija Huuhtaselle kiitos omista päivityksistänne ja kommenteistanne, joista sain idean lisäksi myös numerotiedot.)

Harkittu ryöpytys

Eilinen Haaga Helian toimittajaopiskelijoiden verkkojulkaisu Tuima.fi:n juttu sosiaalietuuksia kahmivasta ja työtä välttelevästä Tatusta oli ilmeisen tarkkaan harkittu teko. Toimittajaopiskelija oli löytänyt 26-vuotiaan Tatun, joka saa pelkkää toimeentuotukea 1 100 euroa kuukaudessa ja välttelee tahallisesti työtä ja sosiaaliviraston järjestämiä kursseja.

Tuima korjasi nopeasti jutun pahimpia valheita, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Voi myös sanoa, että tavoiteltu päämäärä oli jo saavutettu. Kokoomuspoliitikot kautta maan olivat heti jutun julkaisemisen jälkeen sormi jakonapilla levittämässä tarinaa ja yksi nopeimpia oli tähänkin blogiin kommentoiniut helsinkiläinen Ossi Mäntylahti. Hän on tietääkseni jutun kirjoittajan ystävä ja saattaa ihan hyvin olla vaikka tarinan tilaaja.

Tilaustyöltähän koko juttu näyttää ja sen ajoituskin oli liian hyvä ollakseen sattumaa. Samana päivänä julkaistiin valtakunnanuutisissa tutkimus, jonka mukaan sosiaalietuuksia huijataan vuosittain neljän miljoonan euron edestä.

Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen paheksui julkisesti sitä, että nuorille syydetään toimeentulotukea ilman että he tapaavat sosiaalityöntekijää kuukausiin. Minulle jäi epäselväksi haluaako Pelkonen lisätä sosiaalityöntekijöiden määrää vai ottaa sosiaalituet pois niiltä, jotka eivät resurssipulan takia pääse tapaamaan sosiaalityöntekijää. Pelkosen ulostulot tuntien veikkaan hänen olevan jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.

Sattumalta samana päivänä Yle julkaisi tekemänsä kyselytutkimuksen siitä, saako valtiolta vähän varastaa sosiaalietuuksien väärinkäytön muodossa. Vastaus on tietenkin odotettu ei, mutta jo kysymys on suoraa johdattelua. Kysymys pitää itsestään selvänä, että varastaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus ja vastaajat ohjataan olemaan varkaille vihaisia.

Hölmökin huomaa, että ryöpytys on harkittua. Tarkoituksena on edistää kokoomuksen suunnittelemaa sosiaalietuuksien vastikkeellisuutta eli palkattoman työvoiman saaamista yrityksille. Hyväuskoinen kansa narrataan asian taakse eivätkä ihmiset ymmärrä sahaavansa omaa oksaansa. Kun palkaton työ yleistyy, niin irtisanomiset lisääntyvät ja palkattomia työntekijöitä saadaan runsaasti lisää. Moni nyt syvästi työttömiä paheksuva on kohta yksi heistä.

Tatu lienee oikea henkilö ja juttu pääosin totta. Kun lasketaan yhteen työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki, niin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä voi joku saada tukia tuon verran. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty kiirehti myöntämään asian todeksi ja vaatimaan etuuksien vastikkeellisuutta. Halsingin kaupungista olisi kyllä löytynyt paljon myös toimeentulotukilain tuntevia virkamiehiä, mutta he olisivat saattaneet kertoa totuuden tukien määristä.

Ryöpytys onnistui ja Tatu antoi kasvot kaikille Suomen työttömille. Ne kasvot ovat laiskan lurjuksen, joka rehvastelee yli tuhannen euron tuilla ja välttelee töitä. Tatua käy sääliksi. Hän ei tiennyt mitä teki toisten tahdottomana käsinukkena.

Toivoton taisto

Toimeentulotuesta kirjoittaessani olen kertonut mitä laki sanoo ja yrittänyt parhaan kykyni mukaan selittää lain sisältöä. Jotkut ovat sanoneet ihan suoraan, että kirjoituksistani on ollut heille konkreettista apua. Sitten ovat ne, jotka villiintyvät siitä tosiasiasta, että maahanmuuttajiin sovelletaan ihan samaa lakia kuin syntyperäisiinkin.

Poikkeuksellisesti nostan esille yhden tänään tulleen esimerkin ja yritän vastata asiallisesti aina kommentoijan kappaleiden välissä.

Timonen, samat sanat kuulle itelles, jätä ne netin keskustelupalstat vähemmälle ja lähes kiertää esim sosiaalitoimistoja/kelan toimistoja, ja katteleppa samalla millasilla autoilla ne mamut sinne ajelee, ei muuten oo yhelläkään ruosteista räppänää, vaan suurin osa uusia mersuja/bemareita, jotka sossu on kustantanut. Kuullut henk. kohtaisesti kuinka sosiaalitäti kertoo ei suomea puhuvalle mamulle tulkin välityksellä kuinka “hänelle on pakko myöntää rahat uuteen autoon, kun hänellä on 1 pieni lapsi (pieni, siis 5-7v, mutta istuu yhä rattaissa), ja eihän lasta sovi vaarallisella ruosteisella rotiskolla kuskailla, niin.

Ihan ensimmäiseksi siis tulevat ne maahanmuuttajille kustannetut Mersut ja Bemarit. Lisäksi kommentoija on ihan itse kuullut sosiaalityntekijän keskustelevan toimeentulotukiasioista asiakkaan kanssa. Kommentoija kirjoittaa urbaanitarinaa totena. Sosiaalitoimi ei kustanna autoja eivätkä sosiaalityöntekijät koskaan keskustele asiakkaidensa asioista muiden kuullen. Heitä sitoo ehdoton salassapitovelvollisuus.

Kerros myös, miksi kansaväestöön kuuluva voidaan pakottaa ottamaan lainaa, mutta mamua ei, vaan mamulle annetaan rahaa pyynnöstä, perus suomalaiselle vasta kun kaikki muut vaihtoehdot käyty läpi. Mielestäsi oikein?

Valitettavasti laki on sellainen, että opiskelijan on nostettava opintolainaa ennen kuin hän voi saada toimeentulotukea. Minä en säädä lakeja, minä vain koetan selittää niiden sisältöä. Samat lait koskevat kaikkia. Tosin ulkomaalaisen kotoutumissuunnitelmaan saattaa sisältyä ja usein sisältyykin velvollisuus opiskella. Tällöin hän saa kotoutumistukena summan, joka määräytyy Toimeentulotukilain mukaisesti.

Jos suomessa syntynyt kantaväestön edustaja sattuu puolivahingossa pistämään ei ne pahimmassa/resuisessa kunnossa olevat vaatteet päälle sosiaalivirastoon mennessään, ensimmäinen kommentti sosiaalitädiltä on “onhan sulla hienoja vaatteita aika uuden näköisiä ei sulla nyt niin huonosti voi mennä…” (esimerkiksi olet sattunut laittamaan päälle jonkun takin/paidan jonka saanut lahjaksi ja jota koittanut säilyttää hyvänä…)

Koska en pidä kommenttia tältä osin asiallisena, niin vastaan samalla mitalla: Minä olen kuullut ihan totena, että kantaväestön edustaja on sossussa pakotettu riisumaan ne paremmat housunsa ja antamaan ne häntä juuri jonossa etuilleelle mamulle.

Se on helvetin hienoa koittaa kituuttaa alle parillasadalla kuussa vuokran jälkeen, ja pahimpina aikoina joutuu mennä kaupan kassalle 20e (myönnetään harkinnanvaraisesti ja vain todelliseen hätään max 20e kuului työntekijän suusta) maksusitoumuksen kanssa että saa edes jotain suuhunpantavaa, ja samaan aikaan viereisellä kassalle tulee maahanmuuttajamamma samanlaisen lappusen kanssa, mutta summa on 100e tai korkeampi. Perus suomessa syntynyt suomen kansalainen saa 20e sitoumuksen viikon selvittelyiden jälkeen, mamu saa heittämällä pyytämänsä summan… Tämä on fakta ja toteen todistettu monesti.

Olen samaa mieltä. Vuokran jälkeen alle kahdella sadalla eurolla kituuttaminen on todella väärin. Toimeentulotuen minimimäärät ovat aina laahanneet elinkustannusten jäljessä ja muutaman viime vuoden aikana ero on revennyt suorastaan mahdottomaksi. Tästä ovat vastuussa lainsäätäjämme.

Maksuosoituksia myönnetään Toimeentulotukilain mukaisesti täydentävänä toimeentulotukena. Sitä myönnettäessä otetaan huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.

Jos maahanmuuttajalla on kaupassa mukanaan isompi maksuosoitus, niin syynä saattaa olla vaikkapa perheen suuri koko. Lapsiperheiden tarpeet ovat suuremmat kuin yksin asuvien. Kukaan ei kuitenkaan missään olosuhteissa saa automaattisesti pyytämäänsä summaa.

Pyydät muita keskustelemaan vasta kun asioista tietävät, mutta miksi sitten olet itse asioista pihalla kuin heinäseiväs?

Onko enemmän pihalla se, joka lukee lakirjasta lainkohdat vai se, joka uskoo kuulopuheita ja omia olettamuksiaan?

Tuskinpa kanssasi kukaan haluaa keskustella enempää, etköhän sinä jo ole tehnyt selväksi kumman kannalla olet, syy miksi, on toki yhä hämäränpeitossa, vaikka joku jo ylempänä veikkasikin varmaan aika lähelle osunutta, jonka tivakasti kielsit.

Vastakkainasettelu on tehty väärin. Vastakkain eivät ole toimeentulotukea saavat maahanmuuttajat ja syntyperäiset. Kaikkien tukea hakemaan joutuvien vastapuoli ovat lainsäätäjämme, jotka eivät ole pitäneet tuen määrää ajan tasalla ja joskus harvemmin myös viranhaltijat, jotka soveltavat lakia virheellisesti. Minä olen kaikkien tukea saavien puolella syntyperään ja ihonväriin katsomatta.

Tästä väärästä vastakkainasettelusta hyötyvät vain ne, jotka haluavat saada köyhät tappelemaan keskenään. Siinä on onnistuttu valitettavan hyvin. Kun köyhät raatelevat toisiaan, niin rikkaat voivat rauhassa rikastua. Lisäksi köyhistä ja katkerista kansalaisista ovat fasistit ennenkin saaneet ammennettua ensin katutappelijoita ja sitten tykinruokaa. Samanlainen touhu näyttäisi olevan käynnissä nytkin päätellen äärioikeiston ja rasismin kannatuksen kasvusta.

Tuo kommentin viimeinen lause kirjoittamiseni syihin viittaa aiempaan kommenttiin, jonka mukaan minulla on ulkomaalaissyntyinen vaimo ja hyödyn hänen tuistaan taloudellisesti itse. Minulla ei ole vaimoa ollenkaan.

Osallistava pakko, ILO ja KKO

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on suunnittelemassa ILO:n pakkotyötä koskevan yleissopimuksen vastaista toimintaa, jota hän  nimittää osallistavaksi sosiaaliturvaksi. Itse asiassa jo nyt voimassaoleva lainsäädäntö on vastoin tätä sopimusta. Se kävi selkeästi ilmi äskettäisestä KKO:n veronkiertoa koskevasta linjauksesta. KKO:n mukaan hallinnollisessa järjestyksessä määrätty seuraamus on rinnastettavissa rikoksesta annettavaan rangaistukseen.

KKO:n päätös koski verotusta, mutta samalla linjattiin yleisemminkin rikostuomio ja hallinnollinen seuraamus toisiinsa verrattaviksi.

Jos työtön työnhakija nykylainsäädännön mukaan kieltäytyy yksilöidysti tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, niin hänelle määrätään hallinnollinen seuraamus. Hän menettää työttömyysetuutensa ja joutuu toimeentulotuelle. Toimeentulotukea alennetaan kieltäytymisen takia 20 % ja kieltäytymisen toistuessa 40 %. Tämä laki on ollut voimassa vuodesta 2006.

KKO:n linjausta soveltaen kyseessä on rikoksesta annettavaan rangaistukseen rinnastettava seuraamus. ILO:n pakkotyötä koskevan yleissopimuksen mukaan pakkotyö on kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltain henkilöltä ja johon henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Hallinnollisessa järjestyksessä määrätty tukien alentaminen on rangaistukseen rinnastettava seuraamus. Suomessa on siis ollut yleissopimuksen vastainen tilanne jo vuodesta 2006 ja nyt sitä aiotaan laajentaa.

Mielenkiinnolla seuraan julkisuuteen päässyttä pohdiskelua tukien alentamisesta 30 %:lla niiltä, jotka kieltäytyvät osallistavasta sosiaaliturvasta. Erityisesti kiinnostaa alennuksen suhde jo olemassa oleviin alennuksiin. Mahtaako tarkoitus olla korvata nykyinen 20-40 %:n sääntö 30 %:n alennuksella voi onko tarkoitus rokottaa jo kertaalleen tai kahdesti alennetusta toimeentulotuesta vielä lisää 30 %?

Epäilen, että nykyhallituksen kaikkein köyhimpiä potkivan linjan mukaisesti tarkoitus on rokottaa kunnolla. Kieltäytyjän tukea siis alennettaneen 20 % ja sen lisäksi vielä 30 %. Kieltäytymisen uusijan tukea alennetaan 40 % ja lisäksi vielä 30%.

Jos näin tehdään, niin sitten on syytä kumota myös nykyisen Toimeentulotukilain 10 §:n 4 momentti. Siellä sanotaan näin:

Edellä [1 ja 3 momentissa] tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana.

Pahoin pelkään, että syrjäytymisen peikkoa vastaan taisteltaessa kansainväliset sopimukset eivät juolahda kenenkään mieleen. Asiaan saadaan muutos vasta sitten, kun Suomi tulee taas kerran saamaan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksen.

Oikeaan suuntaan, mutta…

Hallitus esittänee, että työtön saisi ansaita 400 euroa kuukaudessa ilman että se vaikuttaisi hänen työttömyysetuuksiinsa. Kun keskustan Kimmo Tiilikainen tätä vuoden päivät sitten ehdotti, niin epäilin sen olevan sen verran hyvä ajatus, että sitä ei tulla koskaan toteuttamaan. Tässä asiassa olisin mielelläni väärässä.

Eilen tätä harkittavana olevaa ehdotusta arvosteltiin tuoreeltaan. Etla kiirehti epäilemään, että uudistus kannustaisi kokoaikatyön vieroksumiseen. Työnteon vähentäminen voisi nimittäin tulla kokopäivätyötä edullisemmaksi tai ainakin saman rahan voisi ansaita tekemällä vähemmän töitä.

Varmaan sekin on mahdollista. Aika harva kuitenkaan viitsinee ruveta oikein laskemalla optimoimaan sitä kaikkein edullisinta työnteon määrää. Mielestäni Etla nyt etsii surennuslasilla pirua sieltä, missä sitä ei ole.

Suurempi piru istuu kuitenkin selvästi näkyvissä. Näyttää selvältä, että ehdotus koskisi vain työttömyysetuutta eli päivärahaa ja työmarkkinatukea. Vain ne olisivat suojassa tuon 400 euron osalta. Kaikkiin muihin etuuksiin ansiotulot vaikuttaisivat entiseen tapaan.

Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen se tuntemattoman suuruinen joukko, jolle on määrätty ns. ikuinen karenssi ennen 1.7.2012. Ikuisella karenssilla tarkoitan ennen tuota päivämäärää voimassa ollutta Työttömyysturvalain pykälää, jonka mukaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyminen aiheutti työmarkkinatuen menettämisen viiden kuukauden työssäolovelvoitteen ehdolla.

Tällaisen karenssin saaneen on siis oltava viisi kuukautta työssä tai työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ennen kuin hän pääsee takaisin työmarkkinatuelle. Samalla tämä karenssi aiheutti sen, että käytännössä henkilölle ei enää tarjottu TE-toimistosta yhtään mitään. Hänet ikään kuin nostettiin hyllylle pölyttymään.

Ikuisen karenssin saanut joutui siis toimeentulotuen varaan ja pysyy siellä lakimuutoksesta huolimatta 1.1.2017 asti. Häntä tämä ylimääräinen ansaitsemismahdollisuus ei koskisi. Toimeentulotuki on se viimesijainen tuki, joten sitä alentavat kaikki tulot ja avustukset täysimääräisesti.

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei siis tulla vastaan mitenkään. Selvittämättä on myös se, miten lisäansiot vaikuttavat vaikkapa asumistukeen ja kaikkiin muihinkin tulovajeeseen perustuviin sosiaalietuuksiin. Vain työttömyysetuus olisi suojattu.

Ehdotus on silti hyvä ja kannatettava. Pitänee sanoa ihan politiikan kielellä, että ehdotus on oikean suuntainen, mutta riittämätön.

Totuus koskee

Eilisessä jutussani todistin lakitekstin suorilla sitaateilla, että vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat saavat vähemmän rahallista tukea kuin syntyperäiset toimeentulotuen hakijat. Kotouttamistoimenpiteiden kohteena olevat puolestaan saavat työmarkkinatukea ja toimeentulotukea täsmälleen samojen perusteiden mukaan kuin kaikki muutkin.

Tämä lakiin kirjattu totuus tuntui olevan pyhäinhäväistys monille ns. maahanmuuttokriittisille ja palaute oli sen mukaista. Facebookissa sivulleni pomppi kaveripiiriini kuulumattomia trolleja linkittämään kaikenlaisia juttuja hurjista tukisummista.  Blogin kommenttiosastoon ryöppysi samaa tavaraa. Yhteistä kaikille oli, että kukaan ei pystynyt todistamaan lakitekstiä vääräksi. Mahdotonta se kyllä olisikin, mutta yksi sinnikäs ja Finlexin käyttöä osaamaton yritti väittää minun keksineen koko lakitekstin omasta kusisesta päästäni.

Kaikkein paras oli kyllä eräs nettimaailmassa itsestään meemin tehnyt wannabe-sananvapausmarttyyri. Estin hänet facebookissa heti ensimmäisen kommentin jälkeen, koska tunnen hänen tyylinsä jankuttaa loputtomiin.

Sen jälkeen tämä herra lähetti saman jutun sähköpostiini ja lisäsipä siihen ne samat maahanmuuttajan tiliotteesta otetut kuvat, joiden levittämisestä muutama lieksalainen tuomittiin käräjäoikeudessa. Kun huomautin tästä, niin hän sanoi tietävänsä asian oikein hyvin ja ilmoittautuneensa itse poliisille kuvien levittäjänä. Todisteeksi hän liitti mukaan poliisimiehen kanssa käymänsä sähköpostikeskustelun ja pyytämällä pyysi, että auttaisin häntä pääsemään käräjille syytetyksi.

Poliisimiehen viestin rivien välistä olin lukevinani, että hän oli Jope Ruonansuun sketsihahmo lääkäri Kaikkosen linjoilla: vika saattaa olla mentaalipuolella.

Suurin osa myös eriävistä mielipiteistä oli asiallisia. Jos jokin laki ei miellytä, niin on ihan oikein pyrkiä vaikuttamaan lain muuttamiseksi. Väärin on väittää, että sosiaaliviranomaiset kuitenkin noudattavat omia salaisia ohjeitaan ja antavat rahaa maahanmuuttajille eri perusteilla. Jos tällaista väittää, niin pitää pystyä todistamaan väitteensä.

Moni huomautti, että olen taas unohtanut sen harkinnanvaraisen toimeentulotuen. En ole unohtanut. Sitä myönnetään tai ollaan myöntämättä hakijoille tapauskohtaisesti eikä eri tapauksia voi vertailla keskenään. Jos vastaanottokeskuksesta vuokra-asuntoon muuttanut saa tukea kalusteiden ostamiseen, niin ei se kovin ihmeellistä ole. Hän on tullut maahan aloittamaan uuden elämän ihan tyhjästä ja on sikäli syntyperäistä paljon heikommassa asemassa. Mutta niistä syyrialaista nahkasohvista on edelleenkin turha tulla minulle jankuttamaan.

Joskus minusta tuntuu, että joillain on koulunkäynti mennyt hukkaan. Heidät on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan, mutta ei ajattelemaan. Tai sitten he vain ovat kyvyttömiä myöntämään omasta päähänpinttymästään poikkeavaa totuutta.

Taashan niitä kommentteja rupeaa tulemaan, mutta muistakaapa tämä:

Blogini ja fb-seinäni eivät ole mitään yleisiä käymälöitä, joten asiattomia kommentteja en laske seulasta läpi. Eri mieltä saa olla, mutta pitää osata perustella väitteensä.

Hirveitä summia

Jotkut ihmiset uskovat ihan kaiken pakolaisten ja maahanmuuttajien saamista huikeista tuista kerrottavan hölynpölyn. Nämä ihmiset eivät koskaan viitsi tai edes osaa tarkistaa asioita eivätkä usko, vaikka heille kerrotaan totuus. Tätäkään juttua ei moni usko ja tulen saamaaan kommenteiksi raivokasta mölinää.

Puhutaanpa ensin turvapaikanhakijoista. Heihin sovelletaan lakia kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta. Sen 20 § sanoo näin:

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 290 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 245 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 185 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55 euroa.

Vastaanottorahaa hakevan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon vastaanottorahaa myönnettäessä toimeentulotuesta annetussa laissa säädetyllä tavalla.

Turvapaikanhakijat saavat siis toimeentulotuen perusosaa vähemmän. Tässä lienee nielemistä vaikkapa niillä nettiadressin kokoajilla, jotka vaativat pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien saamia tukia laskettavaksi samalle tasolle kuin suomalaisten saamat tuet ovat.

Entäpä sitten ne, jotka eivät asu vastaanottokeskuksissa? Heihin sovelletaan lakia kotoutumisen edistämisestä ja sen 19 § sanoo näin:

Kotoutumistuki on maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin osallistumisen aikaisen toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu tuki.

Kotoutumistukena maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Oikeus työmarkkinatukeen määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti ja oikeus kotoutumistukeen toimeentulotukena toimeentulotuesta annetun lain mukaisesti.

He siis saavat täsmälleen saman verran kuin syntyperäinen suomalainenkin saa. Ja se toimeentulotuen perusosahan on 477,26 euroa kuukaudessa.

Ei sillä Mersuja ostella. Paitsi tietysti onhan jokaisella sossun virkailijalla pöydän alla rahasäkki, josta jaetaan maahanmuuttajille rahaa kahmalokaupalla ilman kuittia. Tämän on kertonut tutulle rajavartijalle pakolaiskeskuksessa vahtimestarin sijaisen lomittajana toiminut, joten tieto on varma.

Sota köyhiä vastaan

Yle julkaisi eilen tutkimuksensa, jonka mukaan kaksi kolmasosaa kansasta haluaa sosiaalietuudet vastikkeelliseksi. Tätä tutkimustulosta sitten toitotettiin koko päivä ja tänä aamuna ryöpytys on jatkunut, vaikka lähempi tarkastelu osoittaa kyselyn vähintäänkin tarkoitushakuiseksi. Jos se ei ole sitä, niin ainakin sen tulkinta vaikuttaa ohjatulta. Tai sitten kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista on omaan napaan tuijottavia idiootteja.

Tulosten uutisointi herättää muutamia kysymyksiä. Mahtaako tämä kaksi kolmasosaa kansasta tietää sosiaaliturvan sisällön vai luuleeko se, että sosiaaliturva tarkoittaa vain työttömyysetuuksia ja toimeentulotukea? Tietääkö kansa, että sosiaalietuuksia ovat mm. kansaneläke ja takuueläke,  vähimmäismääräiset sairauspäivärahat ja muut sairausvakuutuskorvaukset, vähimmäismääräiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat  sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki? Halutaanko nämä kaikki vastikkeelliseksi vai koskeeko vastikkeellisuus vain työttömiä?

Entä mahtaako kansa tietää, että sosiaalipuolen suurimmat menoerät ovat vanhukset (37 % menoista vuonna 2012), sairaat (24 %) ja toimintarajoitteiset (11 %)? Työttömien osuus kuluista on 7 %, muun sosiaaliturvan 2,5 % ja asumisen 1,7 %. Korjataanko maan talous työttömien seitsemän prosentin osuuden muuttamisella vastikkeelliseksi? Eikö saataisi paljon enemmän säästöjä jos kaikki vanhukset, sairaat ja toimintarajoitteiset laitettaisiin pakkotöihin?

Ilmeisesti kysymykset todella aseteltiin niin, että vastikkeellisuus koskisi vain kaikkein köyhimpiä eli pitkäaikaistyöttömiä. Suurin osa vastanneista ei nimittäin halua pienentää opintotukea, kotihoidontukea, asumistukea eikä asuntolainojen korkovähennysoikeutta. Erityisen kuvaavaa on, että peräti 63 % ei halua lyhentää ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahakauden kestoa.

Vastanneet siis eivät halua kajottavan mihinkään omiin etuihinsa. He lienevät pääsääntöisesti työssä käyviä ja asuntovelkaisia lapsiperheitä, joita pelottaa oma mahdollinen työttömyys niin paljon, että he eivät halua alentaa ansiosidonnaisen päivärahan kestoa. Sen sijaan työmarkkinatukea saavat tai siltä pudonneet toimeentulotuen saajat ovat heille niin etäistä sakkia, että sitä joutaa lyödä kuin vierasta sikaa.

En viitsi sanoa mihin käyttöön tällainen tutkimuspaperi sopisi parhaiten. Haluttuun tarkoitukseen se silti näyttää sopivan oikein hyvin. Se tarkoitus on kaikkein köyhimpien kurittaminen. Tässä maassa on luovuttu taistelusta köyhyyttä vastaan ja julistettu sota köyhiä vastaan.